Iltakoulujen opettajien yhdistys ry Asia: Lausuntopyyntö lukiokoulutuksen

kehittämisen toimenpide-ehdotuksia

valmistelevan työryhmän ehdotuksista

(21.12.2010 Dnro 45/040/2008)

Iltakoulujen opettajien yhdistyksen

( IOY ry) lausunto

OPETUS-JA KULTTUURIMINISTERÖ/YLEISSIVISTÄVÄN KOULUTUKSEN YKSIKKÖ

LUKU 1 Lukiokoulutuksen ja yleissivistyksen kehitys

Muistiossa puhutaan tietojen antamisesta ja jakamisesta – tärkeää on kuitenkin se, että siinä korostetaan tiedon hankkimisen ja muovaamisen tärkeyttä. Koska muistiossa puhutaan elinikäisestä oppimisesta ja myöhemmissä luvuissa TVT-taitojen hyödyntämisestä, on tiedon hankkimisen merkitystä korostettava nykyistäkin enemmän

LUKU 2 Lukiokoulutuksen rakenne ja tavoitteet

On tärkeää turvata aikuislukio-opiskelun omaleimaisuus aikuisille tarkoitetulla tuntijaolla ja opetussuunnitelman perusteilla.

Työryhmän ehdotuksen mukaan olisi hyvä saattaa päivälukioiden ja aikuislukioiden kurssit ja sisällöt yhdenmukaisiksi kaikkien pakollisten kurssien osalta myös reaaliaineiden. Pidämme ehdotusta hyvänä. Kaikki kurssi eivät voi olla aikapulan vuoksi pakollisia aikuislukiossa, mutta numero- ja nimikäytännön pitäisi olla yhteneväinen päivälukionkurssien kanssa.

Kaipaamme tarkennuksia kohtaan, jossa sanotaan, että yhteisöllisyyttä tulee rakentaa erilailla kuin luokkamuotoisessa opetuksessa.

On hyvä, että aikuis- ja päivälukioiden erot otetaan huomioon.

Oppiaineet on syytä nähdä kokonaisuuksina. Tämä ei välttämättä kai tarkoita, että oppiaineita olisi nykyistä vähemmän. Sen sijaan oppiaineiden välistä integraatiota ja nykyistä syvempää oppiaineiden välistä yhteistyötä on syytä painottaa. Sanamuoto, jonka mukaan opiskelija voi keskittyä yhä harvempien oppiaineiden opiskeluun, kaipaa tarkennusta.

Ruotsin kielen opiskelu on osa kansainvälistyvää Suomea. Ruotsin kielen aseman heikentäminen tuskin laventaa suomalaista kielitaitovarantoa: kielistä kiinnostuneet opiskelijat ovat yleensä kiinnostuneita myös ruotsin kielestä – sen aseman turvaaminen on osa kulttuurista ja kielellistä erityispiirrettämme, myös aikuisten lukio-opinnoissa.

Monet maahanmuuttajataustaiset opiskelijat, jotka eivät ole opiskelleet peruskoulussa ruotsia, olisivat halukkaita aloittamaan sen lukiossa. He ovat tietoisia Suomen kaksikielisyydestä ja siitä, että monissa ammateissa ja opinnoissa edellytetään ruotsin kielen taitoa. Siksi olisi tärkeää tarjota mahdollisuus lukiossa alkaviin valinnaisiin ruotsin kielen opintoihin.

Toivottavasti tulevaisuudessa ei käy, kuten toimenpide-ehdotuksessa kuvataan saamen kielten nykytilannetta: kuolinkamppailustaan selvinneiden kielten asemaa yritetään parantaa erilaisin tukitoimin, mutta kieltä akateemisella tasolla taitavista ihmisistä on valtaisa pula.

Valinnaisuuden lisääntymisen myötä opiskelijat tekevät myös ammatinvalintaan liittyvät päätökset jo varhaisessa vaiheessa, mistä on esitetty yleistä huolta. Mahdollisuutta täydentää lukio-opintoja aikuislukiossa aiemmin suoritetun lukio- ja yo-tutkinnon jälkeen tulisi tuoda esiin. Tällöin jatko-opintovalmiuksien parantaminen on mahdollista myöhemminkin.

LUKU 3 Opetussuunnitelma, pedagogiikka ja oppimisympäristöt

Lukiokoulutuksen, myös aikuislukioverkon kattavuus on turvattava.

Hieman epäselväksi jää, mitä tarkoittaa luopuminen perinteisistä opetusmenetelmistä.

Sosiaalinen media on voimakkaassa kehitysvaiheessa.. Se on keskeinen tapa hankkia tietoa ja olla läsnä nyky-yhteiskunnassa. Onko sillä pedagogista itseisarvoa ja onko kaikki siihen liittyvät ongelmakohdat selvitetty (esim. tietoturva).

LUKU 5 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus

Pidämme kannatettavana, että käynnistetään maahanmuuttajien lukiokoulutukseen valmistava koulutus. Myös muut, kantaväestöön kuuluvat, kaipaavat pohjustavaa koulutusta lukio-opintojen läpiviemiseksi. Tässä on opinto-ohjaajilla, sekä yläkoulun että lukion, tärkeä työsarka ja yhteistyö- alue. IOY haluaa erityisesti korostaa, että myös aikuisväestössä on ryhmiä, jotka tarvitsevat lukio-opintoihin valmentavaa koulutusta.

Aikuisten perusopetuksen ja lukiokoulutuksen kehittämisohjelmaehdotuksessa vuosiksi 2007 – 2012 (Opetusministeriön muistio 2006:33) ehdotetaan maahanmuuttajataustaisten aikuisten yleissivistävän opetuksen kehittämishanketta. Pidämme tärkeänä sitä, että aikuislukioissa jo toteutettavaa aikuisten maahanmuuttajien yleissivistävää opetusta, sekä tutkintotavoitteista että aineopiskelua, kehitetään ja vahvistetaan edelleen ja sille taataan riittävät resurssit.

Työryhmän muistiossa todetaan, että opetushallituksen tekemän kartoituksen mukaan romaniväestön pohja- ja ammattikoulutustaso on edelleen matalampi kuin muun väestön. Suhtautuminen koulutukseen on muuttunut myönteisemmäksi. Aikuisten perusopetuksen ja lukiokoulutuksen kehittämisohjelmaehdotuksen 2007 – 2012 yhtenä painopisteenä ovat toimet romaniaikuisten perusopetuksen loppuunsaattamiseksi ja lukio-opintoihin kannustamiseksi. Ehdotamme, että selvitetään aikuislukioiden mahdollisuuksia tarjota romaniaikuisille ammatillisiin opintoihin valmentavaa ja opintoja tukevaa yleissivistävää koulutusta.

LUKU 7 Opiskelijoiden yksilölliset tarpeet ja erityinen tuki

Työryhmän muistiossa on ansiokkaasti kiinnitetty huomiota opiskelijahuollon kehittämiseen ja erityiseen tukeen. Työryhmä ehdottaa mm., että vahvistetaan lukion opiskelijoiden oikeutta saada erityistukea oppimisvaikeuksiin ja opiskeluun sekä kehitetään hyvinvoinnin ylläpitämiseen tarvittavaa opiskelijahuoltoa. Niin ikään kiinnitetään huomiota opettajien valmiuksiin tunnistaa tuen tarve ja luoda tukitoimia. Aikuislukioiden opiskelijoilla erilaiset oppimisvaikeudet ovat yleisiä ja erityisen tuen tarve on suuri.

Tukitoimilla voitaisiin auttaa opiskelijoita lukio-opintojen suunnittelussa ja vähentää opintojen keskeytymistä sekä tukea opiskelijaa jatko-opintoihin siirtymisessä. Todistusvalinnan merkitys yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin pyrittäessä tullee lisääntymään, jolloin lukio-opintojen merkitys jatko-opintojen kannalta korostuu entisestään. Huomioitavaa on myös se. että suunniteltu valinnaisuuden lisääminen voi merkitä opiskelijoille epävarmuuden tunnetta lukio-opintojen suunnittelussa. Usein jatkosuunnitelmat eivät ole vielä selvillä lukio-opintojen alussa eivätkä vielä lopussakaan. Huolenaiheena on myös niiden opiskelijoiden sijoittuminen lukion jälkeisiin opintoihin, joilla lukio-opiskeluissa on ollut vaikeuksia ja tulokset ovat heikot.

Aikuislukioiden opiskelija-aines on hyvin heterogeenistä. Tällöin yksilöllisyyden huomioiden tulee yhä tarpeellisemmaksi opiskeluiden onnistumiseksi ja kokonaisvaltaisen kehityksen takaamiseksi.

Aikuislukio on monille erityistä tukea tarvitseville tietoinen valinta (psyykkiset ja sosiaaliset syyt, yksilöllinen etenemismahdollisuus, ei tiukkaa aikarajaa, jatkomahdollisuus keskeytyneiden päivälukio-opiskelujen jälkeen). Opiskelijoiden opiskelutaustat ovat kirjavia (päiväopintojen keskeyttäjiä, syrjäytymisvaarassa olevia, erityistä tukea tarvitsevia, ilman jatko-opiskelupaikkaa olevia arvosanojen korottajia jne.)

Toivomme, että toimet erityisen tuen vahvistamiseksi koskevat myös aikuislukio-opiskelua ja että pohditaan, mitä opiskelijahuolto aikuisopiskelussa merkitsee ja millaisin muodoin sitä tulisi toteuttaa

LUKU 8 Opiskelijoiden asema

Päivälukio- ja aikuislukio-opiskelijat ovat nykyään eriarvoisessa asemassa opintotuen ja koulumatkatuen saamisessa. Selvitysesitys tilanteesta on erittäin kannatettava. Voiko kriteeriksi ajatella 75kurssin tavoitteen sijaan jaksoittainen kurssien määrä ja opintojen hyvä eteneminen?

Aikuislukio-opiskelija on usein nuori, alle 25 – vuotias, jolla ei ole mahdollisuutta muihin tukiin kuin yleiseen toimeentulotukeen ja yleiseen asumistukeen, jos hän asuu yksin. Päivälukiossa opiskeleva ei voi siirtyä aikuislukioon, vaikka se olisi järkevää ja perusteltua, koska muutoin hän menettää opintotuen. Sosiaalitoimen kanta on ollut, että toimeentulotukea ei ole tarkoitettu opintojen tukemiseen.

LUKU 9 Ylioppilastutkinto

Hyvää on, että tietotekniikan käyttö otetaan mukaan. Se ohjaa myös opettajia kouluttautumaan

asiassa entistän syvemmin.

Ylioppilastutkinnon painottuminen lukio-opintojen mittaamiseen synnyttää paineita niin sanottujen kaksoistutkintojen suorittamiseen, koska ammatillinen opetus antaa oikeuden, mutta ei riittäviä valmiuksia ylioppilastutkintoon.

Se, että kahden tutkinnon suorittajien tutkintomenestys selvitetään, on hyvä asia.

Yleisesti ottaen pitäisi kiinnittää huomiota ylioppilastutkinnon paisumiseen. Ylioppilastutkinto vaatii entistä enemmän panostusta koko lukion ajan.. resurssienlisäystä ei ehdoteta esim. opettajille lainkaan.

Iltakoulujen opettajien yhdistys ry (IOY ry)

Hallituksen puolesta

14.2.2011

Paula Sivén Helmi-Paula Pulkkinen Riikkamarja Autio

Puheenjohtaja Hallituksen jäsen Hallituksen jäsen

Opetus- ja kulttuuriministeriö/Yleissivistävän koulutuksen yksikkö

ILTAKOULUJEN OPETTAJIEN YHDISTYKSEN (IOY ry) HALLITUKSEN LAATIMAN LAUSUNNON KESKEINEN SISÄLTÖ

IOY pitää kaiken kaikkiaan valmistelevan työryhmän ehdotuksia hyvinä. Hallituksen mielestä on tärkeää, että tiedon saamisen ja jakamisen ohella ehdotuksessa puhutaan laajasti tiedon hankkimisesta ja muovaamisesta, elinikäisestä oppimisesta ja TVT-taitojen osuudesta oppimisessa.

IOY:n hallituksen mielestä on tärkeää, että ehdotuksessa tuodaan esille aikuislukioiden omaleimaisuus. Aikuislukioilla on oltava tulevaisuudessakin oma tuntijakonsa ja opetussuunnitelmansa.

Sen sijaan IOY kaipaa tarkennuksia kohtaan, jossa sanotaan, että yhteisöllisyyttä tulee rakentaa erilailla kuin luokkamuotoisessa opetuksessa. Epäselväksi jää, mitä tämä tarkoittaa käytännössä.

Ehdotus tuntuu pyrkivän siihen, että vastaisuudessa lukiossa olisi nykyistä vähemmän oppiaineita. Myös tähän IOY kaipaa tarkennusta.

Ruotsin kielen opiskelu on IOY:n hallituksen mielestä osa kansainvälistyvää ja kansainvälistä suomea. Ruotsin kielen aseman heikentäminen tuskin laventaa suomalaista kielitaitovarantoa. Toivomme, että mahdollisuuksien kaventamisen sijasta lisättäisiin kielivalintoja, joihin myös ruotsin kieli kuuluu.

Lukiokoulutuksen, myös aikuislukioverkon kattavuus on turvattava. Myös mahdollisuutta täydentää lukio-opintoja aikuislukiossa aiemmin suoritetun lukio- ja yo-tutkinnon jälkeen tulisi tuoda esiin.

Työryhmän ehdotus, jonka mukaan tulisi luopua perinteisistä opetusmenetelmistä, vaatii tarkennusta. Ehdotus ei avaa, mitä luopuminen käytännössä tarkoittaa ja miten siihen tulisi päästä.

Pidämme kannatettavana, että käynnistetään maahanmuuttajien lukiokoulutukseen valmistava koulutus. Myös kantaväestöön kuuluvat, kaipaavat pohjustavaa koulutusta lukio-opintojen läpiviemiseksi

Päivälukio- ja aikuislukio-opiskelijat ovat nykyään eriarvoisessa asemassa opintotuen ja koulumatkatuen saamisessa. Selvitysesitys tilanteesta on erittäin kannatettava.

Tietotekniikan käyttö on syytä ottaa mukaan yo-kirjoituksiin. Se ohjaa myös opettajia kouluttautumaan

Yleisesti ottaen pitäisi kuitenkin kiinnittää huomiota ylioppilastutkinnon paisumiseen.

Erityisen tuen tarve ja yksilöllisen ohjaukseen merkitystä korostetaan, mikä on hyvä asia, myös aikuislukio-opiskelijoita ajatellen. Suunniteltu valinnaisuuden lisääminen lisää ohjaamisen tarvetta. Myös mahdollinen lukiotodistusperustainen jatko-opiskelupaikkaan hakeminen korostaa aikuislukio-opintojen suunnittelun ohjaamisen ja seurannan lisääntyvää tarvetta. Aikuisopiskelijoiden oikeus saada erityistukea opintoihin ja opiskelijahuollon tarve hyvinvoinnin lisäämiseksi on ensiarvoisen tärkeää myös aikuislukio-opiskelun kentässä.