1. ETÄOPISKELIJAN ESITTELY

 

On ilo saada esitellä omaa pro graduani tilaisuudessa, jossa on paikalla etä - ja aikuisopiskelun ammattilaisia.

Laitan näkyville esitelmäni rungon, niin sitä on helpompi seurata.

 

 Aluksi voisin kertoa muutaman sanan opiskeluhistoriastani. Kirjoitin ylioppilaaksi Otavan opiston Nettilukiosta 38-vuotiaana kolmen vuoden tiiviin opiskelun jälkeen. Aikuisikään tullessani halusin sivistää itseäni ja olin jonkin aikaa kartoittanut eri mahdollisuuksia opiskella työn ohessa. Työskentelin aikaisemmin kaupan alalla. Tarkoituksenani oli aluksi opiskella mielenkiintoisia asioita siedettävän, mutta ei  intohimoja herättävän kaupan työni ohella. Kuulin Otavan opiston etälukiosta ja aloitin opiskelut keväällä 1997. Lukio-opiskeluiden loppuvaiheessa jäin silloin harmikseni, mutta myöhemmin olen ymmärtänyt, suureksi onnekseni työttömäksi ja saatoin keskittyä paremmin etäopiskeluun. Kirjoitettuani ylioppilaaksi keväällä vuonna 2000 jatkoin opiskeluita ja samana talvena opiskelin työni ohella ensimmäiset yliopistolliset opintokokonaisuudet, kasvatustieteen perusopinnot. Tämän opintokokonaisuuden, kuten niin monia muitakin opiskelin etäopiskellen.

 

Koko lukio- ja yliopisto-opiskeluiden ajan olen ollut toinen jalka yliopistossa, toinen työelämässä. Työskentelin opiskeluiden ohella koulunkäyntiavustajana, opettajan lyhytaikaisia sijaisuuksia tehden ja talvisin hiihdonopettajana Suomutunturilla. Etäopiskelun lisäksi minulla on kokemusta etäohjauksesta, sillä olen työskennellyt Kotipaikkakunnallani Kemijärvellä  Otavan opiston Nettilukion etäopiskelijoiden verkkotuutorina. Otavan opiston opiskelijoita asuu eri puolella Suomea sekä ulkomailla. Pääsin yliopistoon ns. väylän kautta kerättyäni opintoviikkoja kolmesta eri avoimesta yliopistosta. Kasvatustieteen maisteriksi valmistuin kesäkuussa 2006. Tein hyvin paljon yliopiston kursseja etätehtävinä ja etäopiskelu on mahdollistanut minulle omalta paikkakunnalta opiskelun lukio- ja yliopisto-opinnoissa. Etäohjaajana toimimisesta hauskana yksityiskohtana voinee mainita opiskelijavaihdon aikana tapahtunut etätyö aikuislukion tuutorina. Olin syksyllä 2005 Venäjällä Murmanskin yliopistossa opiskelijavaihdossa ja samanaikaisesti tein etätyötä Suomeen Nettilukion opiskelijoiden etätuutorina. Tietotekniikka mahdollistaa parhaimmillaan maan rajat ja etäisyydet ylittäviä toimintamalleja, joista aikaisemmin en osannut uneksiakaan. Syksystä lähtien olen toiminut päätoimisena äidinkielen ja uskonnon tuntiopettajana yläkoulussa Kemijärvellä. Opiskeluni jatkuu edelleen, sillä sain jatko-opiskeluoikeuden Lapin yliopistosta tänä syksynä.

 

2. TUTKIMUSMENETELMÄ

 

Nyt kerron lopputyöstäni ja käyttämästäni tutkimusmenetelmästä

 

Tein lopputyöni Lapin yliopistoon eläytymismenetelmällä. Eläytymismenetelmässä keräsin  pienimuotoisia tarinoita ja tutkin Otavan opiskelijoiden etälukiolaisia, tarkemmin heidän aikuislukio-opiskeluidensa onnistumisen ja epäonnistumisen kokemuksia. Eläytymismenetelmää käytetään aika yleisesti ihmistieteissä. Eläytymismenetelmässä tutkittavat kirjoittavat jatkon tutkijan antamaan kehyskertomukseen. Käytin kahta erilaista kehyskertomusta, onnistunutta ja epäonnistunutta. Kirjoittajat saivat tehtäväksi kirjoitta jatkon joko onnistuneeseen tai epäonnistuneeseen tarinaan - siis vain toiseen.  Henkilöt eivät kirjoittaneet suoranaisesti itsestään, sillä annoin heille roolihahmot, joiden työniminä oli Oili ja Olli. Tutkittavia vapaaehtoisia opiskelijoita etsin Otavan opiston sähköpostilistalta. Kirjoittajilla piti olla vähintään neljä Nettilukion kurssia suoritettuna, jolloin heille oli kertynyt todellisia, omakohtaisia kokemuksia etäopiskelusta. Eläytymismenetelmä tuottaa aineistoa, joka nousee yhteisesti jaetusta kulttuurista. Tarkoituksena on kerätä tapahtuman, onnistumisen ja epäonnistumisen kokemusten kulttuurisia merkityksiä. Vaikka käytin kehyskertomuksissa Oili ja Olli -roolihahmoja, osa kirjoittajista tunnusti kirjoittaneensa itsestään.

 

2.1 Esimerkki kehyskertomuksesta

 

Tässä esimerkki käyttämistäni kehyskertomuksista

Oili/Olli ilmoittautui Otavan opiston Nettilukioon opiskelijaksi. Hän halusi opiskella ylioppilaaksi käyttäen apuna tietotekniikkaa. Opiskelija totesi opiskelumenetelmän sopivan erinomaisesti aikuisopiskelijalle ja kohta hän painoi valkolakin päähänsä Suvivirren soidessa. Mitä oli oikein tapahtunut? Käytä mielikuvitustasi ja kirjoita tapahtuneesta pieni tarina.

 

Epäonnistunut versio Opiskelija totesi opiskelumenetelmän täysin sopimattomaksi aikuisopiskelijalle ja hänen opintonsa keskeytyivät.

 

 

(NÄMÄ ESITÄN KALVOLLA PIIRTOHEITTIMELLÄ)

 

“Hups, siitä taisi tulla aika eepos:) Toivottavasti vastaa tehtävänantoon? Olisihan minun jo se pitänyt oppia tässä vuosien varrella, ettei tehtävän vierestä saa kirjoittaa. Se ei oikeastaan ole jatko vaan ihan oma tarina.”

Naisopiskelija

 

“Tässä tulee jatkoa. Toivottavasti olen ymmärtänyt oikein. Teksti päättyy Suvivirteen, vaikka oma opiskeluni onkin vielä kesken. Tästä syystä olen kuvaillut omaa opiskeluani tähän päivään asti ja keksinyt lopun, joka toivottavasti vastaa omaa opiskeluani.”

Naisopiskelija

 

 

 

Eläytymismenetelmän ongelmana pidetään yleensä niiden tuottamien vastausten stereotypista luonnetta. Saamassani palautteessa oli paljon tällaisia kuvauksia, mutta sain myös poikkeuksellisia kuvauksia.  Käytin pro gradussani eläytymismenetelmällä keräämiäni tekstikatkelmia perustelemaan tulkintaani ja elävöittämään kirjoittamaani tekstiä.

 

3. MIKSI NETTILUKIOON?

 

Syiksi nettilukio-opiskelulle mainittiin halu sivistää itseä, jatko-opiskelu toiveammattiin ja nuoruudessa kesken jäänyt opiskelu, jota haluttiin aikuisuudessa jatkaa. Usein lukio-opiskelut olivat olleet mielessä pidemmän aikaa ja elämäntilanteen muuttuessa pitkäaikainen haave lopulta toteutettiin:

 

 

“Oili halusi sivistää itseään ja lähti lukioon.”

(TÄMÄ ON ESIMERKKI KALVONA, JOSTA NÄYTÄN, MITEN TEKSTISTÄ LÖYTYY KUVAUKSIA OPISKELUIDEN ALOITTAMISESTA.)

 

“Olipa kerran Olli, jolta hurjan nuoruuden temmellyksessä olivat opiskelut aikoinaan jääneet kesken. Monet toiset asiat olivat olleet tärkeämpiä. Ne oli pakko hoitaa silloin heti. Kaveritkaan eivät jatkaneet opintoja keskikoulun jälkeen, eikä Olli voinut kavereistaan luopua. Kasvettuaan aikuiseksi, tehtyään työtä, perustettuaan perheen, saatuaan lapsia, Ollin elämä tasoittui, työkin alkoi tuntua rutiinilta. Silloin Olli sai ihan sattumalta kuulla kaveriltaan, että netissäkin voisi opiskella. Ei tarvitsisi mennä istumaan kouluun. Voisi kotoa käsin, kahvia juoden, tehdä tehtävät työn ohessa iltaisin. Voisi suorittaa ylioppilastutkinnon ja siitä voisi jatkaa opintoja ties vaikka kuinka pitkälle.”

 

Tässä näytän kuvan, joka on käsittääkseni yleinen nettilukiota kokeilevien parissa etäopiskelusta. Lukio 2. KUVA ON OTETTU MEIDÄN LAITURILTA.

 

“Oili oli jättänyt opiskelut peruskouluun mennessään nuorena naimisiin lapsuudenystävänsä kanssa. Heille syntyi kolme lasta peräjälkeen, joita Oili yhteissopimuksesta jäi hoitamaan. Oililla oli kuitenkin mielessä opiskelu toiveammattiin, joka edellytti lukion suorittamista.”

 

Lukio-opiskelijat olivat kertomansa mukaan pohtineet erilaisia elämäntilanteisiinsa sopivia jatko-opiskelumahdollisuuksia. Elämäntilanteen salliessa jonkin aikaa mielessä ollut halu opiskella haluttiin toteuttaa. Etälukio tuntui ajasta ja paikasta riippumattomalta opiskelumahdollisuudelta, mutta onko se sitä?

 

 

4. OPISKELUTEKNIIKAN ONGELMAT

 

 

Kirjoittamalla tapahtuva opiskelu ja itsenäinen, ei opettajajohtoinen toimintatapa aiheutti suuria ongelmia opiskeluiden alkuvaiheessa.

 

“Kirjoittaminen tuntui vaikealta ja opintojen hahmottaminen tuotti tuskaa. Aivan kuin pään sisään ei mahtuisi mitään. Kokonaisuuksien hahmottaminen oli vaikeaa ym. Olli olisi tarvinnut ohjausta, mutta ei osannut sitä pyytää. Hänelle koulunkäynti oli ollut aina sitä, että joku sanoo, mitä tehdään ja miten tehdään. Koepäiväkin oli tiedossa jo ensimmäisillä tunneilla ja siihen mennessä piti osata asiat, yhtä hyvin kuin muut oppilaat. Nettilukiossa koepäivää ei sovittukaan heti ja kurssit jäivät myöhempään ajankohtaan.”

 

Naisopiskelija

 

“Hänessä aiheutti sekin turhautumista, koska kirjoittaminen ja esseiden tekeminen oli niin hidasta.”

Naisopiskelija

 

Teksteissä kuvattiin essee-tehtävän ja oppimispäiväkirjan kirjoittamisen vaikeutta. Kun aikaisemmat opiskelukokemukset liittyivät kurssin päättävään kokeeseen, nyt tietoa piti itsenäisesti etsiä kirjoista ja netistä. Tästä tiedosta piti rakentaa järkevä kirjoitelma, joka pysyi tehtävänannon antamissa rajoissa. Käyttökelpoisen tiedon hakeminen oli vaikeata, kirjoista ei löytynytkään “oikeita” vastauksia, jotka piti jäljentää sellaisenaan koevastaukseksi.

Ero luokkahuoneessa tapahtuvan opiskelun ja itsenäistä työtä vaativan etäopiskelun välillä on suuri. Toinen yleinen ilmiö oli käyttökelpoisen tiedon etsimisen vaikeus.

 

Internet opiskeluympäristönä oli kiehtova ja mahdollisti tietoon käsiksi pääsyn kotikoneella. Aina tämä ei ollut riskitöntä.

 

“Tietotekniikka sinänsä ei ollut ongelma, vaan se, että tietokoneella on helppo ajautua “surffailemaan”. Opiskelusessiot venähtivätkin välillä kokopäiväisiksi nettisanakirjojen lukemissessioiksi.”

 

Miesopiskelija

 

Tietoa pitäisi osata etsiä kriittisesti ja tiedonhakua rajata. Tietoon pääsee käsiksi, mutta käyttökelpoisen tiedon löytäminen näyttää olevan vaikeata. Opiskelutavan muutos on valtava. Aikaisemmin opettaja vaivojaan säästelemättä selitti kaiken valmiiksi, jos opiskelija vain antoi pienenkin merkin, että ei ymmärrä opetettavaa asiaa. Ehkä myös hetkeä ennen tunnin loppua opettaja kertoi oikean vastauksen kysymykseenkin. Nyt tunnin jälkeen oikeata vastausta ei kerrottukaan ja kaikesta piti ottaa itse selvää.

 

Omana kokemuksenani voin kertoa selvää ottamisen olevan oikein hyvä oppimisprosessi. Matematiikan opiskelussa juuttuessani johonkin kohtaan jouduin apua pyytäessäni muotoilemaan tehtävän sanalliseen muotoon kirjoittamalla sen sähköpostiin. Opettaja tiesi silloin, miten ja miksi olin päätynyt vastaukseen, joka oli erilainen kuin kirjaan tarjottu oikea vastaus. Tämä oli hyvä asia itselleni, koska silloin asiaa joutui aidosti pohtimaan ja selvittämään itselle.

 

 

5. OPISKELUN, TYÖN JA PERHE-ELÄMÄN YHDISTÄMINEN

 

Epäonnistumisen kokemuksissa kuvattiin tilanteita, joissa opiskelija ei saanut ymmärrystä perheeltään aikaa vievään opiskeluun. Kilpailuasetelmassa sekä työlle että perheelle on vaikea antaa paljon aikaa ja tästä syntyi ristiriitoja.

 

Aineistoissani havaitsin tilanteita, joissa opiskelunsa lopettanut naisopiskelija ei syystä tai toisesta saanut tarvitsemaansa aikaa tietokoneelle, jota perheen lapset ja mies tahtoivat käyttää. Myös kotitöiden sitoumuksien sekä lasten tarpeineen kuvattiin kuormittavan odotetustikin pääsääntöisesti naisia. Arkiaskareiden hoitaminen ja lapsista huolehtiminen ilman puolison tukea kuvattiin äärimmäisen suureksi riskitekijäksi opiskelun jatkamiselle: (KALVO)

 

 

“Ensimmäisen kurssin tekeminen ja opintosuunnitelma antoivat viitteitä jatkossa opinnoista selviytymisestä, Oili alkoi perehtyä opiskelutekniikkaan ja työstää kursseja riuskaan tahtiin. Arvosanat olivat hyviä ja kannustivat itsenäistä oppijaa edelleen jatkamaan. Koitti ensimmäinen kesä ja opiskelu lakkasi maistumasta, lapset eivät pärjänneetkään itsenäisesti puoliso ei osallistunut kotitöihin enempää kuin aikaisemminkaan. Koti oli puolihuolimattomassa hoidossa, lapsille ja heidän asioilleen ei ollutkaan jäänyt tarpeeksi aikaa. Juoksevien asioiden hoitaminen takkuili ja ainainen kilpailu ajasta puolison kanssa yhteisellä tietokoneella alkoi olla etenemisessä suurin este, vitutti jo valmiiksi kun toinen aikuinen vain harrasti omiaan ja viihdytti itsekkäästi itseään, antamatta panostaan edes mainittavassa määrin yhteisen lapsen eteen. Pettymys siitä, että opiskelua ei arvostettu eikä tuettu kotona edes turvaamalla jonkinlainen työrauha tuntui lahjakkaasta lukihäiriön kanssa kamppailevasta Oilista katkeralta ja epäoikeudenmukaiselta. Kävihän hän kokopäiväisesti töissä ja vastasi edelleen käytännön asioiden hoitamisesta ja lasten asioiden järjestelyistä.”

Naisopiskelija

 

Puolison tekojen ja arvostuksen kuvattiin tukevan kotona tapahtuvaa etäopiskelua naisten opiskelukokemusten kuvauksissa:

 

“Onneksi lapset pärjäsivät jo omillaan ja mies otti kotityöt vastuulleen. Ja niinpä vain kävi, että lukio-opiskelut tulivat hoidettua loppuun ja nyt Oili jatkaa iloisena ja tyytyväisenä insinööriopiskelujaan työn ohessa. Kun AMK-opiskelut loppuvat kahden vuoden kuluttua, kukapa tietää mitä Oili sitten keksii seuraavaksi.”

 

Naisopiskelija

 

Kirjoitelmista nousseiden teemojen perusteella havaitsin Nettilukio-opiskelussa perheenjäsenten tuen ja osallistumisen kodin arkiaskareihin olevan keskeisessä asemassa etsittäessä syitä naisopiskelijoiden keskeytyksille. Miesten kirjoituksissa opiskelusta etäännyttävät kokemukset kuvattiin liittyvän vapaa-ajan harrastuksiin sekä työn vaatimiin sitoumuksiin:

 

“Hän harrasti kaukalopalloa ja hiihtoa joka alkoi viemäänajasta yhä suuremman osan. Työhön meni myös oma aikansa, jolloin hän ei aina illalla viitsinyt opiskella,

    kuin lyhyen ajan. Eräänä keväisenä päivänä hän sitten päätti lopettaa koko nettilukio opiskelun. Hän oli käynyt kymmenkunta kurssia siihen mennessä ja opiskellut reilu vuoden nettilukiossa. Nyt Ollille jäi aikaa ruhtinaallisen paljon kaikkeen mielekkäämpään tekemiseen kuin harrastuksille, perheen vaimolle ja lapsille.”

 

Miesopiskelija

.

Erilaisten opiskelulle vaihtoehtoisten vapaa-ajan aktiviteettien kuvattiin miesten kirjoituksissa syrjäyttävän opiskeluun käytettävää aikaa. Vapaa-ajan aktiviteeteista ei luovuttu opiskelun ajaksi, vaan opiskelu pyrittiin liittämään muiden sitoumusten oheen. Useissa kuvauksissa ajanpuutteesta seurasi tilanne, jossa sekä mies- että naisopiskelijat etääntyivät Nettilukio-opiskelusta ja harrastukset täyttivät vähitellen opiskeluun varatun ajan.

 

 

Perinteiset sukupuoliroolien mukaiset toimintamallit kodin- ja lastenhoidossa  kuvattiin naisopiskelijoiden kirjoituksissa opiskeluiden keskeyttämisen syyksi.

 Myös miesopiskelijat kuvasivat opintojen keskeyttämisen seurauksena aikaa jäävän enemmän perheelle, vaimolle ja lapsille. Hoitamattomat taloustyöt ahdistivat kirjoitelmien kuvauksissa odotetusti enemmän nais- kuin miesopiskelijoita. Kukaan mies ei nimennyt siivouksen, taloustöiden ja pyykinpesun kaltaisten kotitöiden haitanneen heidän opiskeluaan.

 

Omista haaveista luovuttiin muiden hyväksi, mutta omista aikaa vievistä harrastuksista opiskeluiden hyväksi ei luovuttu. Opiskeluista oli helppo etääntyä. Myös ryhmän paine tai tuki puuttui. Toiset asiat vain ajoivat etäopiskelun edelle.

 

 

“Muutaman kuukauden kuluttua alkuinnostus oli laantunut. Kursseja ei Oili ollut saanut suoritettua suunnittelemaansa tahtiin, mutta olihan aikaa neljä vuotta... Hän ei ollut tottunut itsenäiseen opiskeluun ja koska kukaan ei "piiskannut" opintoja eteenpäin, valui hän käyttämään vapaa-aikansa mukavammin kuin koneen äärellä. Ja poika oli niin mielellään netissä kaikki illat, ei häneltä raaskinut evätä koneen käyttöä.”

 

“Oili teki tehtäviä ennen iltavuoroa ja aamuvuoron jälkeen miten jaksoi. Hän kuitenkin joutui jakamaan koneen murrosikäisten lastensa kanssa ja Salkkarit piti nähdä joka päivä ja sauvakävelyllä hän oli päättänyt käydä ainakin kolmesti viikossa.”

 

 

 

6. OHJAUKSEN MERKITYS ETÄOPISKELUSSA

 

 

 

Etäopiskelussa ohjauksen tarve näytti pikemminkin kasvavan kuin vähenevän verkkoon siirryttäessä. Viive sähköposteihin vastaamisessa koettiin suureksi esteeksi opiskelussa. Tieto siitä, että viesti on perillä ja asiaan palataan jonkin ajan kuluttua helpotti suuresti opiskelijaa. Erityisen kiusalliseksi koettiin tilanne, jossa palautetta, arvosanaa tai ohjeita joutui odottamaan epävarmuudessa. Opiskelija ei päässyt eteenpäin, kun hän ei saanut ohjeita esittämiinsä kysymyksiin.

 

“Oilin mielestä ohjattu kurssi pitäisi aikatauluttaa etukäteen, niin että kaikki osaisivat etukäteen suunnitella ajankäyttönsä, aikataulusta pitäisi myös pitää kiinni, kaikki kurssin ohjeet ja materiaalit pitäisi laittaa pulpetixiin, niin että ne olisivat kaikkien saatavilla, jolloin postituslistalta putoaminen ei olisi niin suuri menetys, opettajan tulisi lukea sähköpostinsa ja kurssin keskustelupalstaa säännöllisesti ja myös vastata esitettyihin kysymyksiin ripeästi. Tehtävät ja niiden vastauksethan voi opettaja tehdä jo etukäteen ennen kurssin alkamista, jolloin ne on helppo ja nopea sitten aikataulun mukaan vaan tallentaa pulpetixiin. Näin ei opettajallekaan tule turhaa stressiä ja kiirettä. Opettajan tulee jo ennakolta sitoutua aikataulutetun kurssin vetämiseen ja jos hän on estynyt, tulee jonkun toisen vetää kurssi loppuun. Tämähän käy helposti, jos kaikki materiaalit ja oppilaiden tekemät tehtävät löytyvät Pulpetixista. Muutenkin Oilista välillä tuntui, ettei nettilukion opiskelijoihin suhtauduttu samalla vakavuudella kuin lähiopiskelijoihin. Kuka lähiopiskelija joutuu odottamaan vastauksia kysymyksiinsä viikkotolkulla tai kurssiarvosanaansa kuukausitolkulla?”

 

Sähköpostilla on helppo esittää laajoja kysymyksiä, mutta ohjaaja ei voi aina antaa nopeita ja kattavia ohjeita. Ohjaaja joutuu mahdollisesti miettimään ja tarkastamaan asioita ennen vastausta ja kaikkiin kysymyksiin ei ole olemassa nopeita vastauksia.

 

 

 

 

Vastausten hyödyntäminen opiskelussa ei ollut aina suoraviivaista. Vaikka opiskelija sai ohjausta, ohjeita ei osattu soveltaa opiskeluun.

 

“Lopulta kamelin selän katkaisi matematiikka. Oili ei tajunnut siitä hölkasen pölaystä ja piti vain itse yrittää opettaa itseään kun ei tiedonkulkukaan sähköpostitse aina niin hyvin toiminut koulun kanssa. “

 

 

7. KIRJOITTAMINEN ON VAIKEATA

 

Opiskelijan pitää alkaa käyttää hypoteesiensa perusteena oppikirjoista ja Internetistä keräämäänsä lähdeaineistoa, määrittää käyttämänsä käsitteet sekä pysyä tehtävänannon rajoissa. Tämän lisäksi opiskelijan tulee tuottaa ymmärrettävää tietoa aiheesta. Seuraavissa lainauksissa on kirjoitelmista löytämiäni tyypillisiä mainintoja kirjoittamisen vaikeudesta, mutta syytä vaikeuteen ei sanallisesti eritellä syvällisemmin.

 

“Kursseja tuli kuitenkin valmiiksi 13, lopullinen kuolinisku opinnoille oli ensimmäisen historian kurssin suorittaminen, opettaja olisi halunnut toisen tyyppisesti laaditut essee vastaukset ja Oili totesi tehneensää jo voitavansa.”

 

 

“Ei ensimmäistäkään esseetä valmiina, aikaa ei ollut ja innostus alkoi lopahtaa. Kirjoittaminen tuntui vaikealta ja opintojen hahmottaminen tuotti tuskaa. Aivan kuin pään sisään ei olisi mahtunut mitään. Kokonaisuuksien hahmottaminen oli vaikeaa ym. Oili olisi tarvinnut ohjausta, mutta ei osannut pyytää sitä.”

 

 

“Aihe oli Oilin mielestä mielenkiintoinen, mutta kirjoittamisen vaikeus nosti hien pintaan. Oilin opiskeluinto lopahti ja valkolakkihaaveet jäi.”

 

 

8. TIETOTEKNIIKAN ONGELMAT

 

Tietotekniikan ongelmat veivät odotetusti paljon energiaa etäopiskelulta:

 

 

“Oili löysi itsensä monesti tietokoneruudun ääreltä keskeltä yötä kiroilemasta typerille ohjelmille, jotka sekoilivat ja hävittivät kaiken tiedon. Jopa yksinkertaisimmat kielen kuuntelutehtävät kävivät vastenmielisiksi, kun ensin piti ladata “se ja se” ohjelma internetistä ja sitten mennä “sille ja sille” sivulla ja löytää sieltä joku radiokanava mistä ei kuitenkaan kuulunut paljon mitään.”        

 

Osa opiskelijoista ratkaisi ongelman käyttämällä tietokonetta tekstinkäsittelylaitteena ja kopiokoneena. He pyrkivät käyttämään tietotekniikkaa opiskelussa niin vähän kuin mahdollista. Tehtäviä he tekivät perinteisesti  kynällä ja paperilla.

 

“Filosofiaa Oili lueskeli Kreikan aurinkorannalla kylkeä käännellen. Ja monia muita aineita mökillään takkatulen loimussa. Oili oli etukäteen printannut netistä tarvittavaa materiaalia ja loput sujuikin lyijykynän ja paperin avulla. Hiemanhan siinä tuli tietokoneella puhtaaksikirjoitettavaa kotona, mutta se kävi kuitenkin nopsasti”

 

Tehokas kone laajakaistayhteyksineen kuvattiin helpottavan opiskelua huomattavasti.

 

“Tähän päästäkseen Oili oli joutunut tekemään paljon "uhrauksia" ja työtä.Heti alussa hän huomasi, että uusi tietokone tai paremmin sanottuna sennettiyhteys oli aivan liian hidas. Vanha analoginen puhelinmodemi sailentää roskikseen ja eipä muuta kuin sopivaa laajakaistaa etsimään. No,onneksi taloyhtiö liittyi samoihin aikoihin HTV:n kaapeliverkkoon. Tätäkautta avautui mahdollisuus ottaa Welho ? laajakaistayhteys. Welhollasitten surffailu ja tiedonhaku helpottuivat ratkaisevasti. Joskus Oiliaoikein ihmetytti miten opiskelijat ovat selvinneet tiedonhausta ilmaninternetiä. Ja mikä vielä parasta pääkaupunkiseudun kirjastojen materiaalinhankinta Helmet-palvelun kautta sujui helposti. Parhaimmillaan kirjojataisi olla lainassa yli 20, Oili muistelee.”

 

 

9. LOPUKSI

 

 

Etäopiskelija joutuu ottamaan paljon selvää asioista itse. Luokkatilanteessa opettaja aukaisee opetettavaa teemaa opiskelijoille, mutta etäopiskelija joutuu selvittämään keskeiset asiat itselleen tavalla tai toisella. Luokkatilanteessa palautetta on mahdollista saada välittömästi ensimmäisen vastoinkäymisen edessä, mutta tietotekniikan avulla opiskeleva joutuu selvittämään asiaa itselleen tai odottamaan vastausta viestiinsä kauan. Parhaassa tapauksessa opiskelija joutuu itse aktiivisesti työstämään opetettavaa aihetta, pahimmassa tapauksessa opiskelija etääntyy etäopiskelusta.

 

Koti ei ole häiriötön paikka opiskella. Kotona tietokoneen äärellä opiskelevaa on pienempi kynnys häiritä kuin opiskelijaa, joka on luokkahuoneessa. Erilaisia päälle kaatuvia asioita on mahdotontakin sysätä syrjään kotona ja opiskelu häiriintyy. Ajaton ja rajaton opiskelumahdollisuus törmää sukupuoliroolien sitoumuksiin.

 

 Opiskelijan kyky ilmaista itseään kirjallisesti korostuu, kun kommunikointi tapahtuu sähköpostitse. Aina opiskelijalla ei ohjauskokemusteni ja tutkielmani perusteella ole tätä valmiutta opintojensa alkuvaiheessa. Toimintakulttuuri luokkahuoneessa ja tietoverkon avulla toteutetussa opiskelussa on valtava. On olemassa hyviä opiskeluoppaita ja tietoa opiskelutekniikoista löytyy Internetistä, mutta toimimattoman opiskelutekniikan vaihtaminen on suuritöinen prosessi. Kun töiden jälkeen pitäisi opiskella uutta ainetta uudella opiskelutekniikalla ja samalla pitäisi poisoppia toimimaton aikaisempi opiskelutekniikka, tarvitaan ohjausta.